Julkiset hankinnat ja hankintalaki – yrittäjän uhka vai mahdollisuus?

12.2.2019


Hankintalaki tuli alun perin voimaan v. 1992. Tuolloin laissa oli 18 pykälää, parin kokonaisuudistuksen jälkeen tätä nykyä 174.  Niin hankintayksiköt kuin yrittäjätkin ovat matkan varrella ehtineet kokea ahdistusta kasvavan pykälämäärän viidakossa. Lain antamat mahdollisuudet ovat voineet ajatuksissa ja toimissa kääntyä pikemminkin uhan puolelle. Lain alkuperäiset tavoitteet eivät ole kuitenkaan olennaisesti muuttuneet. Periaatteina ovat yhä tehokas julkisten varojen käyttö, markkinoiden hyödyntäminen, laadukkaat hankinnat ja tarjoajien tasapuolinen ja yhdenvertainen kohtelu, avoimuus ja syrjimättömyys.

Hankintalaki tuli alun perin voimaan v. 1992. Pykäliä laissa oli tällöin 18.  Vuoteen 2019 mennessä lakiin on tehty jo parikin kokonaisuudistusta ja pykälien määrä on v.  2016 kokonaisuudistuksen jälkeen 174. Niin hankintayksiköt kuin yrittäjätkin ovat matkan varrella ehtineet kokea ahdistusta kasvavan pykälämäärän viidakossa. Hankintalain antamat mahdollisuudet ovat voineet ajatuksissa ja toimissa kääntyä pikemminkin uhan puolelle.

Lain alkuperäiset tavoitteet eivät ole olennaisesti muuttuneet. Periaatteina ovat yhä tehokas julkisten varojen käyttö, markkinoiden hyödyntäminen, laadukkaat hankinnat ja tarjoajien tasapuolinen ja yhdenvertainen kohtelu, avoimuus ja syrjimättömyys. Nämä tavoitteet luovat toteutuessaan win-win –tilanteen sekä yrityksille että hankintayksiköille eli viime kädessä veronmaksajille.

Pienet ja keskisuuret tasapuolisesti mukaan tarjouskilpailuihin

2016 kokonaisuudistuksessa lakiin kirjattiin eräitä merkittäviä periaatteita, joita ei aiemmin ollut selkeästi sanoitettu. Hankinnat on toteutettava tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina siten, että pienet ja keskisuuret yritykset ja muut yhteisöt pääsevät tasapuolisesti osallistumaan tarjouskilpailuihin. Ns. in-house -hankinnat määriteltiin yksityiskohtaisesti. Ympäristö- ja sosiaalisten näkökulmien on yksi merkittävä tavoite. Kestävän kehityksen ja ympäristövaikutusten merkitys on sittemmin vielä korostunut.

2016 kokonaisuudistuksen jälkeen lakiin tai kynnysarvoihin ei ole tullut merkittäviä muutoksia. Lain voimaantuloon liittyvät siirtymäajat päättyivät kuitenkin vuoden 2018 lopulla. In-house -säännösten muutokset tulivat voimaan vuoden lopussa. Lokakuusta 2018 alkaen EU-hankinnat on toteutettava sähköisellä alustalla. Jouduttuaan hankkimaan tarvittavat järjestelmät useat hankintayksiköt tekevätkin nyt pienhankinnoista lähtien kaikki kilpailutuksensa sähköisillä järjestelmillä. Osallistuakseen kilpailutuksiin yritysten on tehtävä tarjouksensa sähköisten järjestelmien kautta ja hankittava tähän vaadittava osaaminen.

Pääpiirteissään hankintamenettelyt ovat pysyneet samankaltaisina. Kansallisissa hankinnoissa laki mahdollistaa nyt myös muut kuin laissa nimenomaan määritellyt hankintamenettelyt. Edellytyksenä on kuitenkin, että hankintalain yleiset periaatteet sekä ilmoitusmenettelyn vaatimukset toteutuvat. Markkinavuoropuhelun merkitys on korostunut. Erityisesti innovatiivisten ja kestävien hankintojen toteutumista korostetaan. Työ- ja elinkeinoministeriön rahoittama KEINO-osaamiskeskus tukee ja auttaa julkisia hankkijoita kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen kehittämisessä.

Oman haasteensa julkisiin hankintoihin toi 25.5.2018 voimaan tullut EU:n tietosuoja-asetus (GPDR). Hankintayksiköiden tulee sopimuksissaan varmistua siitä, että henkilötietojen käsittelyssä noudatetaan asetuksen määräyksiä ja riittävä tietosuojan taso turvataan. Tämä joudutaan huomioimaan jo kilpailutusvaiheessa.

Kokonaisuutena vuoropuhelun merkitys on korostunut. Onnistuneesta julkisesta hankinnasta hyötyvät sekä hankintayksikkö että yrittäjät. Vaikka kyse on kilpailutuksesta, hankinta on parhaimmillaan reilua joukkuepeliä. Hankintalain yleisten periaatteiden ja tavoitteiden toteutuminen on niin ostajan kuin myyjänkin intressissä. Keskeistä on edistää yhteisesti suunnitelmallisuutta, avoimuutta ja vuoropuhelua. Hankintaa edeltävässä vuoropuhelussa hankintayksikkö saa välineitä hankinnan tarkoituksenmukaiseen määrittelyyn. Sopimusaikainen vuoropuhelu luo perustan yhteistyölle. Hankintalaki mahdollistaa myös sen, että tarjoajat toimivat ryhmittymänä. Toimivalla yhteistyöllä pienemmilläkin yrityksillä on ryhmittymänä mahdollisuus osallistua kilpailutuksiin, joissa ne yksin eivät pystyisi täyttämään esimerkiksi rahoitusta ja toiminnan laajuutta koskevia vaatimuksia.

Hallituspartnerit Keski-Suomi ry

Mirja Niemi

Varatuomari, HHJ